Vaahteralaakson Aurora

Kuka asuu Auroran talossa? Tietenkin kuvitteellinen Aurora Koivu, joka opiskeli taiteilijaksi Helsingin Ateneumissa ja Pariisissa taidekoulussa.

 

Päätin kalustaa talon, joka kuvaisi Auroran aikaa eli 1900-luvun alkua. 

Kirjoitin vuosina 1991-1999 Aurora-kirjat, jotka kertovat Auroran elämästä. 

Koska ne olivat ajat sitten loppuunmyydyt, toimitin kolmesta ensimmäisestä kirjasta  yhteisniteen, jolle annoin nimen Vaahteralaakson Aurora. Klikkaa kuva suureksi. (Katso myös kuvaa blogin pohjalla:)

Aurora-kirjoilla on oma blogi Vaahteralaakson Aurora Anna Amnellin Aurora-kirjat. Sieltä voi lukea lisää. Osta BoD:lta Tätä kirjaa on myös e-kirjana (AdLibris)  Siinä on 362 sivua.

Klikkaa kuva suuremmaksi! 

Aurora-kirjat vihdoinkin yksissä kansissa. 362 sivua 2014

ISBN 978-952-286-355-3

Merkintä L842 puuttuu kannesta, sillä BoD laittaa vain ISBN:n.
info på svenska Kirjasampo.fi

Lopussa on kirjoitukseni Lukijalle. 
Myös E-kirjana esim

Kuvituksena on poikani Matti Amnellin kuvitusta kirjasta Aurora ja Molly (1999)  sekä Matin tekemiä Aurora-kirjojen kansikuvia. Mukana on myös Insitute of Migration Instituten lainaama siirtolaisen postikortti ja Aune Kämäräisen ottama kirjailijakuva loppukirjoitukseni Lukijalle alkuun.

Tätä suunniteltiin jo 20 vuotta sitten, mutta sitten kustantajani siirtyi monien muidenkin kustantajien lailla julkaisemaan pelkästään aikuisten kirjoja. Halusin nämä kirjat talteen. Nyt ne ovat ostettavissa kirja kerrallaan joko suoraan BoD:lta tai kirjakaupoista ostaen/tilaten tai eKirjana. 

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora on yhteispainos kirjoista

Aurora, vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992), Aurora ja Pietarin serkut (1993) ja Aurora ja villikyyhkysten aika (1995

Kaikenikäisille historian ja luonnon ystäville. Kirjat kertovat fiktiivisen taiteilijaksi aikovan Aurora Koivun elämästä 1900-luvun alussa, kaikkina vuodenaikoina, mutta valitsimme tämän talvisen Helsinki-kuvan kanneksi muistoksi ajoista, jolloin Helsingissä luisteltiin meren jäällä. Kuvituksena on myös muita Aurora-kirjojen kuvia, myös kuvitusta Aurora ja Molly-kirjasta ja yllätyskuva Siirtolaisinstituutin arkistoista.

Tietoja kirjasta:

Tekijä: Amnell, Anna

Teoksen nimi: Vaahteralaakson Aurora/Anna Amnell ; kuvitus: Matti Amnell, Institute of  Migration Archive

Julkaisutiedot:  Helsinki: Books on Demand, 2014 (Norderstedt, Saksa: Books on Demand, 2014)

ISBN: 978-952-286-355-3

ekirja

Huomautus: Yhteispainos ilmestynyt ensi kerran vuonna 2014

Sisältö: Aurora – Vaahteralaakson tyttö; Aurora ja Pietarin  serkut ; Aurora ja villikyyhkysten aika  

Huomautus: Ilmestyneet aikaisemmin nimellä Pirkko Pekkarinen: Aurora – Vaahteralaakson tyttö (1991, 2.p 1992); Aurora ja Pietarin  serkut (1993); Aurora ja villikyyhkysten aika (1995) 

Kieli: suomi

Aineistolaji: KIRJA/BOK

Ulkoasu: 362 s. ; kuv. ; pehmeäkantinen; 14,8 x 21

Muu nimike:

Aurora 1-3

Asiasanat:

1903, 1905, 1906, 1900-luvun alku

Aurora Koivu, fikt. , Vaahteralaakso, fikt.

romaanit, historialliset romaanit, tyttökirjat, nuortenkirjallisuus, kaunokirjallisuus

siirtolaisuus, kanadansuomalaiset, Kanada, Toronto,

Helsinki, sortovuodet,  suurlakko

kansainvälisyys, luonto,

kummitukset,

Aurora-kirjoista sanottua (otteita arvosteluista)

Suomenlinna on hauska paikka

 Portti Suomenlinnaan. Kuva: Tuula Heiskanen (sisareni ottama kuva)

Suomenlinnan matkalla voi nähdä meren, laivoja, linnoituksen ja kauniita taloja. Asuin kolme vuotta Suomenlinnassa talossa, jonka nimi on Nooakin arkki. Se on rakennettu 1700-luvulla, ja ihmiset ajattelivat, että se oli harvinaisen suuri. Suomenlinnassa on kauniita vanhoja puutaloja sekä Lelumuseo.




Sininen talo Suomenlinnassa. Seuraavat kuvat mieheni tai minun ottamia.




Sinisen talon edessä oleva ruusupensas




Vaaleanpunainen talo on myöhemmin korjattu.
Katso kuviani Suomenlinnasta. Sieltä löydät Nooakin arkinkin ja muuta 1700-luvulla rakennetut kivitalot. Ne oli suunniteltu ranskalaiseen tyyliin.



Suomenlinnaan tuotiin sireenipensaita Ranskasta, ja ne levisivät kaikkialle Suomeen.



Kävelin tätä kaunista tietä kotiin Suomenlinnassa, kun tuli kaupasta tai kaupungista hakemasta lapsiani siihen aikaan Eirassa sijainneesta Ranskalais-suomalaisesta koulusta, jota he kävivät lastentarhasta asti. Kesällä kuljimme lautalla, talvella jäätä myöten kävellen. Tämä tie on Suomenlinnan kirkon vieressä.

Monivuotinen blogiystäväni kieltenopettaja Rita Ahonen kertoo iloisesta  Viisikko-piknikistä Suomenlinnaan.:

"Viisikoiden 60. juhlavuosi tuo mukanaan iloa ja riemua. Pari alakoululuokkaa voitti Tammen järjestämän Aarteenetsinnän."
Hauskoja kuvia!Riemukas alku kesälle!

Ritan blogissa myös: Matka Suomenlinnaan


Katso myös
Kuvia Suomenlinnasta
Kerron myös Blogisisko-blogissa Suomenlinnasta. Etsi hakusanalla 'Suomenlinna' tai lue esimerkiksi tämä
http://blogisisko.blogspot.fi/2011/07/elamaa-saaressa-suomenlinna.html