Ylimpänä oikealla on erikoinen esine. Se on persikansiemenestä tehty kori, jonka miniäni tilasi minulle lahjaksi Amerikasta netin kautta. Pohdimme, millainen oli ihminen joka sen teki ja missä se on ollut vuosikaudet ehkä vuosikymmenet ennen minun nukketalooni joutumista.
Ehkäpä yksi syy nukketalojen ja yleensäkin miniatyyrien suureen suosioon on se, että niiden avulla voi myös tallentaa muistoja omasta elämästä. Pieni kahvimylly muistuttaa minua isoäidistäni, suksimestarin vaimosta, yhdentoista lapsen äidistä, joka piti kovasti kahvista ja jauhoi pavut myllyssä, joka oli tummunut vuosikymmenien aikana. Kahvimyllyn vieressä on maitopeelari, juuri samanlainen kuin se, jolla pikkusiskoni kantoi meille maitoa kaupasta. Se oli hänelle niin tärkeä muisto, että hän piti lapsuudenkodin maitopeelaria koristeena keittiössään.
Kampauspöytä oli tyttäreni nukketalossa. Hän leikki sillä vielä 12-vuotiaana. Olen saanut joitain hänen nukketalonsa huonekaluja lainaan omaan nukketalooni.
2 kommenttia:
Kyllä nukkekodin tavarat ovat samalla tavoin keräilyesineitä kuin aidot, isot tavaratkin.. ainakin minun mielestäni.. on mukava laittaa nukkekotiin pieniä esineitä esim. lapsuudesta
Kaunis kuva lipastosta. Ja erikoinen tuo kori, jonka olet saanut!
:O) Maria
http://nukketalo.vuodatus.net
Näin on. Aikuisten nukketalot muodostuvat vähitellen hyvinkin arvokkaiksi keräilyesineiksi kokonaisuudessaan.
Lapselle nukketalon pitäisi olla lelu, jolla hän saa rauhassa leikkiä oman ikänsä mukaisesti aikuisten häiritsemättä. Lasten nukketaloista tulee antiikkia, jos ne säilyvät. Siksi lapselle tulisi olla nukketalo, joka kestää hänen ikäisensä pikkuihmisen leikit.
Eräs kiinnostavimmista, joista olen lukenut, on "hullun kuninkaan" (vrt. samanniminen elokuva) eli Englannin Yrjö III:n tytärten nukketalo, joka on oikea lasten nukketalo ja jolla leikittiin, mutta joka on nyt arvokasta antiikkia.
Lähetä kommentti