Vaahteralaakson Aurora

Kuka asuu Auroran talossa? Tietenkin kuvitteellinen Aurora Koivu, joka opiskeli taiteilijaksi Helsingin Ateneumissa ja Pariisissa taidekoulussa.

 

Päätin kalustaa talon, joka kuvaisi Auroran aikaa eli 1900-luvun alkua. 

Kirjoitin vuosina 1991-1999 Aurora-kirjat, jotka kertovat Auroran elämästä. 

Koska ne olivat ajat sitten loppuunmyydyt, toimitin kolmesta ensimmäisestä kirjasta  yhteisniteen, jolle annoin nimen Vaahteralaakson Aurora. Klikkaa kuva suureksi. (Katso myös kuvaa blogin pohjalla:)

Aurora-kirjoilla on oma blogi Vaahteralaakson Aurora Anna Amnellin Aurora-kirjat. Sieltä voi lukea lisää. Osta BoD:lta Tätä kirjaa on myös e-kirjana (AdLibris)  Siinä on 362 sivua.

Klikkaa kuva suuremmaksi! 

Aurora-kirjat vihdoinkin yksissä kansissa. 362 sivua 2014

ISBN 978-952-286-355-3

Merkintä L842 puuttuu kannesta, sillä BoD laittaa vain ISBN:n.
info på svenska Kirjasampo.fi

Lopussa on kirjoitukseni Lukijalle. 
Myös E-kirjana esim

Kuvituksena on poikani Matti Amnellin kuvitusta kirjasta Aurora ja Molly (1999)  sekä Matin tekemiä Aurora-kirjojen kansikuvia. Mukana on myös Insitute of Migration Instituten lainaama siirtolaisen postikortti ja Aune Kämäräisen ottama kirjailijakuva loppukirjoitukseni Lukijalle alkuun.

Tätä suunniteltiin jo 20 vuotta sitten, mutta sitten kustantajani siirtyi monien muidenkin kustantajien lailla julkaisemaan pelkästään aikuisten kirjoja. Halusin nämä kirjat talteen. Nyt ne ovat ostettavissa kirja kerrallaan joko suoraan BoD:lta tai kirjakaupoista ostaen/tilaten tai eKirjana. 

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora on yhteispainos kirjoista

Aurora, vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992), Aurora ja Pietarin serkut (1993) ja Aurora ja villikyyhkysten aika (1995

Kaikenikäisille historian ja luonnon ystäville. Kirjat kertovat fiktiivisen taiteilijaksi aikovan Aurora Koivun elämästä 1900-luvun alussa, kaikkina vuodenaikoina, mutta valitsimme tämän talvisen Helsinki-kuvan kanneksi muistoksi ajoista, jolloin Helsingissä luisteltiin meren jäällä. Kuvituksena on myös muita Aurora-kirjojen kuvia, myös kuvitusta Aurora ja Molly-kirjasta ja yllätyskuva Siirtolaisinstituutin arkistoista.

Tietoja kirjasta:

Tekijä: Amnell, Anna

Teoksen nimi: Vaahteralaakson Aurora/Anna Amnell ; kuvitus: Matti Amnell, Institute of  Migration Archive

Julkaisutiedot:  Helsinki: Books on Demand, 2014 (Norderstedt, Saksa: Books on Demand, 2014)

ISBN: 978-952-286-355-3

ekirja

Huomautus: Yhteispainos ilmestynyt ensi kerran vuonna 2014

Sisältö: Aurora – Vaahteralaakson tyttö; Aurora ja Pietarin  serkut ; Aurora ja villikyyhkysten aika  

Huomautus: Ilmestyneet aikaisemmin nimellä Pirkko Pekkarinen: Aurora – Vaahteralaakson tyttö (1991, 2.p 1992); Aurora ja Pietarin  serkut (1993); Aurora ja villikyyhkysten aika (1995) 

Kieli: suomi

Aineistolaji: KIRJA/BOK

Ulkoasu: 362 s. ; kuv. ; pehmeäkantinen; 14,8 x 21

Muu nimike:

Aurora 1-3

Asiasanat:

1903, 1905, 1906, 1900-luvun alku

Aurora Koivu, fikt. , Vaahteralaakso, fikt.

romaanit, historialliset romaanit, tyttökirjat, nuortenkirjallisuus, kaunokirjallisuus

siirtolaisuus, kanadansuomalaiset, Kanada, Toronto,

Helsinki, sortovuodet,  suurlakko

kansainvälisyys, luonto,

kummitukset,

Aurora-kirjoista sanottua (otteita arvosteluista)

Iida ja Aurora

Iida ja Aurora, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Jaana Perttulin nuket Iida ja Aurora.
Palvelustyttö ja koululainen lähtevät yhdessä Ameriikkaan eli Kanadaan vuonna 1903.
(Taustalla on seinävaate, jonka ristipistot olen ommellut. Malli amerikkalainen.)

Thomas and Aurora

Thomas and Aurora, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Thomas ja Aurora asuvat Auroran talossa.
Keitä ovat Aurora ja Thomas? Voit lukea heistä vuosina 1991-1999 ilmestyneistä kirjoissani, joita löytyy toivottavasti vielä kirjastoista. Lisää Aurora-blogissa, joka kertoo 1900-luvun alun elämästä ja kulttuurista, sekä kirjastojen Kirjasampo-sivuilla (linkit Aurora-kirjoihin, ks myös Aurora ja Molly)

Katso lisää kuvia tästä blogista ja Flickrin kansioistani: Nuket, nukkekodit ja lelut (Dolls, toys, dollshouses)



 

Thomas ja Aurora iltateellä kodissaan 1900-luvun alun Euroopassa. Teetä tarjoilee heidän ranskalainen palvelustyttönsä Marie, josta on enemmänkin kuvia sekä blogissani että Flickrissä.

Anna Amnell: Aurora-kirjat

Ensimmäinen Aurora-kirjani Aurora. Vaahteralaakson tyttö (Kirjapaja) ilmestyi 20 vuotta sitten. Toinen painos siitä vuonna 1992. A. ja Pietarin serkut 1993, A. ja villikyyhkysten aika 1995 ja Aurora ja Molly 1999. Kolme ensimmäistä kirjaani ilmestyi nimellä Pirkko Pekkarinen, neljäs nimellä Anna Amnell kuten myös myöhemmät kirjani. Olimme ottaneet koko perhe vuonna 1998 mieheni äidin tyttönimen, joka oli ollut hänen suvullaan 1700-luvulta asti. Anna on toinen nimeni, middle name kuten englannissa sanotaan.

Mieheni toi teddykarhun Cambridgestä. My teddy dear comes from Cambridge.
Kuva on vapaasti käytettävissä. (1000px)

Aurora blogi

Aurora-blogini aiheena ovat Aurora-kirjat, jotka ilmestyivät 1990-luvulla. Tämä nukkekotiblogi syntyi historian elävöittämiseksi, kuvaamaan sitä, millainen noiden kirjojeni päähenkilöiden Auroran ja Thomasin koti olisi voinut olla. Aurora-kirjat ovat loppuunmyytyjä, mutta niitä voi lainata kirjastoista. Nukkekotien harrastaja voi löytää niistä kuvauksia 1900-luvun alun kodeista, puku- ja esinehistoriasta. Aurora-blogissa on tietoa 1900-luvun ja osittain myös 1800-luvun elämästä. Blogissa on paljon kuvia ja linkkejä Viktorian ja Edwardin ajan sivuihin.

(Molemmat nukkekotini ovat syntyneet havainnollistamaan kirjojeni maailmaa. Pienempi, 1500-luvun talo on ollut mukana kirjamessuilla ja kouluvierailuillakin.)

Aurora-nukke

Jaana Perttulin loi tämän kauniin Aurora-nuken yli 10 vuotta sitten Rikhardinkadun kirjaston näyttelyyn. Aurora on viehättävä Edwardin ajan tyttö. Jaana valmisti useita nukkeja Aurora-kirjojeni henkilöistä, ja hänen sisarensa keräsi niitä.

Lisää kuvia Jaanan nukeista .Linkki vie Aurora-blogiin, jossa kerron 1900-luvun alun elämästä.
Aurora-kirjani ovat loppuunmyytyjä, mutta niitä saa kirjastoista. Jos omassa kirjastossa ei ole jotain kirjaa, se voidaan tilata kaupungin toisesta kirjastosta tai naapurikaupungin kirjastosta.

Aurora-nukke pinkissä juhlamekossa

Aurora-nukke näyttelyssä
Originally uploaded by amnellanna

Jaana Perttulin Aurora-nukke pääsi lehteen, kun Aurora-kirjoista oli näyttely "Palvelustyttöjä ja herrasneitejä 1900-luvun alussa Torontossa ja Helsingissä Rikhardinkadun kirjastossa 1990-luvulla.
Tuo puinen penkki oli tyylikäs. Jaana Perttulin sisar omistaa Aurora-kirjojen henkilöiden mukaan tehdyt nuket.

(Klikkaa kuvaa suuremmaksi.)

Hyvää Iidan päivää

Iida, originally uploaded by amnellanna.

Iida-nukke: Jaana Perttuli

Iida on lähdössä Kanadaan. Matkalla hänelle tulee koti-ikävä.

Viktoriaaninen kartano Torontossa

Kuva: Matti Amnell
Aurora-sarjan kolmannessa kirjassa on kannessa tämä palmuhuone, joka on saanut vaikutteita torontolaisesta kartanomuseosta Spadinasta.



Photo: Anna Amnell
Spadinan kartanomuso. Etualalla palmuhuone. Aurora-kirjojen Vaahteralaakson kartano on mielikuvituksen luomus, täysin erilainen ulkoapäin kuin Spadina.

Sama palmuhuone on mukana myös LM Montgomeryn Anna-kirjoista tehdyssä TV-sarjassa. Ensimmäisessä Aurora-kirjassa on "pääosassa" Ruusulaakson - tai ennemminkin Vaahteralaakson - kartanon sali. Sen mallina on ollut Spadinan sali, joka on Kanadan edustavin viktoriaaninen sali. Siitä löydät ideoita nukketaloosi, jos sen teemana on 1800-1900 -lukujen vaihteen maailma.


Tässä salissa ja palmuhuoneessa pyyhkii pölyjä suomalainen Aurora:

Aamuaurinko kimalteli monta metriä korkean huoneen katosta riippuvissa kristallikruunuissa, heijastui peileihin ja sai suurten maalausten kultaiset kehykset hohtamaan.

Seiniä peittivät kultakoristeiset kukikkaat tapetit, ja katonrajaa kiersi valkoisella ja kullalla maalattu kipsiköynnös. Korkea avohylly oli täynnä kookkaita simpukankuoria ja pieniä veistoksia, joita herrasväki oli ostanut maailmanmatkoillaan. Mary nosti kannen pois simpukanmuotoisesta posliinirasiasta, ja huoneeseen tulvahti ruusunlehtien hienostunutta tuoksua.

Salin seinustoilla oli pehmeitä nojatuoleja ja sohvia ja keskellä huonetta pyöreä sohva, joka oli jaettu pienillä kaiteilla sektoreihin. Se muistutti Hilman kotona leipomaa bostonkakkua. Huoneen toisella puolen erkkeri-ikkunoissa oli tummanpunaiset samettiset sivuverhot ja niitten keskellä ohuet belgialaiset pitsiverhot, joihin oli virkattu palmuja.

Kaksinkertaiset leveät pariovet veivät Vaahteralaakson kartanon kuuluisaan palmuhuoneeseen, josta tuli eksoottisten kukkien kiehtova nenää kutittava tuoksu. Palmuhuone oli monta kertaa suurempi kuin Auroran kodin lasiveranta. Sen seinillä oli maalauksia ja lautasia, joihin oli maalattu teeruusuja ja hortensioita. Kaikki ikkunalaudat olivat täynnä kukkia. Niitä oli myös kukkatelineissä ja riippumassa katosta.

(Ote kirjasta - Anna Amnell: Aurora, vaahteralaakson tyttö. Julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen. 1991, 2. painos 1992. Kirjapaja)



Photo: Anna Amnell

Spadinan viktoriaaninen puutarha herää eloon Aurora-sarjan kirjoissa.