Tyttäreni nukketalon huonekaluja on tallella, samoin koko nukkekoti. Minun lapsuudessani ei savolaisessa pikkukaupungissa ollut nukketaloja, en ainakaan kuullut koskaan sellaisesta. Se on aika yllättävää, sillä puutöitä osattiin tehdä. Leikkimökkejä oli joillakin lapsilla. Sekin oli hyvin harvinaista. Näin ensimmäistä kertaa nukketalon ollessani opiskelijana osapäivätyössä Suomalais-englantilaisen yhdistyksen lastentarhassa.
Englantilaisen lastentarhan nukkekoti oli oikea lasten lelu. Se oli tukeva ja yksinkertainen, tarkoitettu lasten käyttöön. Lastentarhan englantilainen opettaja Miss Dunstone oli tehnyt sen itse heti Suomeen tultuaan. Talo oli yksikerroksinen, siinä oli ikkuna-aukot, savupiippu, oviaukot ja joitain yksinkertaisia huonekaluja. Sillä leikkivät eniten pojat. Yleensä pojat leikkivät sillä rosvojoukkoa, joka meni sisään savupiipusta, kaatoi talon nurin tai laittoi sen seisomaan kyljelleen.
Meilläkin ensimmäinen nukketalo oli samaa maata. Mieheni teki sen vanhasta kirjakaapista. Sillä leikkivät lapsemme ja heidän ystävänsä, sekä tytöt että pojat. Jotkut huonekaluista ovat vielä tallessa. Sitten tytär halusi oman nukketalon. Se oli suosittua ruotsalaista Lundian mallia.
Siinä oli alussa kaksi kerrosta, mutta ostimme siihen myöhemmin pohjakerroksen. Tyttäremme leikki sillä ainakin 12-vuotiaaksi asti. Se vietiin Kanadaan, kun muutimme sinne, tuotiin takaisin, ja se on hänellä edelleen. Huonekalujakin on monta laatikollista tallella. Tässä blogissa kuvatun vierashuoneen huonekalut ovat tästä tyttären nukketalosta.
Kuudes nuortenkirjani on ilmestynyt tänä sysynä ja olen päättänyt hemmotella itseäni sen kunniaksi ostamalla itselleni vihdoinkin nukketalon. Lasiovikaappia tarvitaan ennemminkin keittiössä astiakaappina. Olen tutkinut nettiä ja käynyt useita kertoja Uudenmaankadulla nukketaloja ihailemassa.
Millaisen talon ostaisin itselleni ikiomaksi nukkekodiksi, vaikkapa ensimmäisten kirjojeni sankarittaren Auroran taloksi? Siinä täytyy olla tilaa, sen täytyy näyttää mukavalta kodin koristeena. Se ei saa olla liian kallis. Saa nähdä, mihin lopulta päädyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti